torstai 3. helmikuuta 2011

Kevättä odottaessa..

Tammikuu hurahti ohi mukavan nopeasti. Ensimmäiset kevätauringon säteet huomioin innostuneella hihkunnalla ja kodin siivouksella. Yleensä en kevästää kauheasti välitä, mutta nyt odotan sitä innolla. En oikein osaa edes sanoa että miksi.. ehkä odotan innolla elämänmuutosten seurauksia: energiaa, laihtumista, yhdessäoloa, hyvää oloa.

Voisin hieman päivitellä meitin hääsuunnittelukuulumisiakin. Kirkko tuli tosiaan varattua. Muita varauksia ei ollutkaan juuri tuolle päivälle, saatiin ite päättää kellonaikakin. Päätettiin että aloitetaan klo 14. Saatiin myös se meitin havittelema morsiusmessu, eli normaalin vihkimisen lisäksi on enemmän virsiä, papin saarnaa sekä ehtoollinen. Itse en ole käynyt ehtoollisella sitten omien rippijuhlieni, eli vuoden 2000. Hieman pelottaa, koska kirkot ja häät aina itkettää mua. Olen jo valmiiks pelänny sitä vihkimistilannetta, että itken itteni kuiviin, ja nyt kun sitten tämä morsiusmessu varmaan kestää pari tuntia, niin mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu :D Mutta ehkä selviän jopa paremmin, on aikaa rauhottua, ja kuunnella papin puhetta, elää siinä tilanteessa.

Yhtenä viikonloppuna käytiin sulhaseni ja ystäväpariskunnan kanssa Helsingin Wanhan Sataman Mennään Naimisiin! –messuillakin.  Olin siellä morsiammen, mutta myös kaason ja bestmanin roolissa. Tämä ystäväpariskunta jonka kanssa siellä pyörittiin on menossa tänä kesänä naimisiin, ja heille tosiaan olen BestKaasona. Heistä myös sulhanen toimii minun kaasonani.. tämä asettelu aiheutti paljon hämmennystä ja huvittuneita ilmeitä messuilla, kun puhuttiin kaikki sulhasista ja morsiammista ja kaasoista ja bestmaneista ristiin :D Messut olivat itsessään jo hieno tapahtuma muotinäytöksineen ja tietoiskuineen, ja näytteilleasettajatkin olivat mukavia ja yhteistyöhaluisia. Lisäksi meistä oli tosi mukava hengailla rakkaiden ystävien kanssa; niinpä messujen loputtua suunnattiinkin keskustaan syömään hyvin ja jatkamaan rentoa iltaan. Kotiin päästiin vasta yhdentoista jälkeen. Mutta oli todella kivaa!

Paljon käytännöllista asiaakin jäi messuilta käteen. Löydettiin just meille sopiva pitopalvelu! Enempää en siitä kerro, koska kyseessä on erikoinen ratkaisu, ja tahdon sen olevan vieraille yllätys ;) häämatkakohdekkin löydettiin, mutta ei siitäkään sen enempää. Ilmassa on paljon ideoita ja ajatuksia, mutta ei niistä sen enempää. En tahdo paljastaa kaikkea etukäteen.  Mutta sen verran voin mainita, että hyvin meitin näköiset juhlat on tulossa. Nyt haussa on se täydellinen juhlapaikka.. Kauheesti olen lähetelly sähköposteja, katotaan tärppääkö helpolla. Tahdotaan sellainen paikka missä mahtuu tanssimaan, ja missä saisi sitten jorailla pitkälle aamuyöhön.  Ainakin vielä jaksan uskoa että sellainen paikka löytyy :)

Kirkko käytiin varaamassa romanttisesti miehen kanssa yhdessä. Olisihan sen voinut soittamallakin varata, mutta haluttiin käydä yhdessä. Sieltä kun sitten käveltiin kotiin alkoi suunnittelut. Mies innostui jo viikonloppuna siitä pitopalvelusta aivan mielettömästi, ja sen takia sitten kirkon varaamisen jälkeen kotona väännettiinkin kokoon meitin budjetti. Ja laskettiin että meillä on myös varaa siihen. Viikonloppuna olis nyt sitten jossain välissä tarkoitus tehdä alustava vieraslista, että saadaan tarkempi kuva siitä minkäkokoinen juhlapaikka tarvitaan.

Meitin häät tulee luultavimmin rikkomaan monen monta etikettiä. Jätän kutsumatta ison kasan ihmisiä joita etiketin mukaan pitäisi kutsua, ja perinteet muutenkin lentää aika huolella romukoppaan. Mutta kun kyseessä on meitin häät, halutaan että ne myös näyttää meiltä. Ja vieraista sen verran, että totuus on se, että jokaisesta henkilöstä täytyy maksaa erikseen. Enkä halua maksaa sellaisista ihmisistä joista en pidä, tai en ole tavannut. Tahdon paikalle vain tuttuja, rakkaita ihmisiä jakamaan tärkeän päivän.

Valitettavasti toi etiketin rikkominen koskee myös lapsia. Niitä en juhliini kutsu, enkä suostu asiasta edes keskustelemaan. Uskoisin, että ne ystävämme, joilla jo on jälkikasvua, ymmärtävät tilanteen: Jo pelkkä morsiusmessu kestää useamman tunnin, ja se on monelle lapselle todella pitkä ja puuduttava aika. Lisäksi tarkoitus on juhlia yhdessä ja rennosti, ilman huolta siitä mitä lapselle voi tarjota, mitä sen kanssa tehdä ja koska viedä nukkumaan. Tarjoamme siis myös vapaaillan vanhemmille. Ja tuo pitopalvelu, mistä tuolla vihjailin, tekee sellaista sapuskaa mitä ei kannata lapsille tarjota. Ja jos meitin kavereissa on sellaisia ihmisiä, jotka tätä meidän valintaamme ei arvosta, niin saavat sitten jäädä kotiin lastensa kanssa. Se on tosiaan niin yksinkertaista :)

Että näin. Halit ja halaus! :P

Ei kommentteja: