Tänään alkaa joulunaika

Olen jouluihminen. Täysillä ja kokonaan.

Siivoan koko kodin nurkasta nurkkaan. Vaihdan jouluverhot, laitan valoja ja koristeita. Tämän tein jo viikonloppuna. Tämän lisäksi vähän muutenkin sisustin meidän kotia uudelleen: eteiseen asetin kivan pienen lampun niin, että heti sisään tullessa vastassa on lämmin, kotoisa valo, eikä kirkkaat spotit niinkuin ennen. Tein myös itselleni makkariin kivan pienen meikkausnurkkauksen. Ison peilin vieressä on pöytä, tuoli.. sekä tietenkin pinkki matto, sekä peilin ympärillä pinkki höyhenboa. Meillähän siis asuu prinsessa :D

Jouluna meille tulee myös oikea kuusi! hitsit, viimeksi olen ollut samassa taloudessa oikean kuusen kanssa joskus 90-luvun alkupuolella :D Osaankohan mä hoitaa sitä? Joulukukat ainakin voi hyvin.. tai toinen niistä. Mun joulutähti alkaa olla jo melko Dög, mutta amaryllis on upea. Yhdessä rungossa on kuusi kukkaa! Se on hieno. Toki hieman aikaisessa, mutta kaunis kukka on kaunis kukka, on sitten vuodenaika mikä tahansa :)

Mutta nyt siis alkaa se fiilistely. Tänään. Miksikö? No koska aamulla kävin hammaslääkärissä. Selvisin paikkauksestakin ihan ilman puudutuksia, hyvä minä! Palkinnoksi aloitan joulunajan ja täyden fiilistelyn. Glögi ja Herrasväenleivät voisi olla kans kova sana tänään.

Ja mies vie mut tänään Jätkäsaareen Nallepajalle. Sieltä olisi tarkoitus tuoda kotiin pikkuinen Nalle Luppakorva :)

Kaikkea jännää on kuitenkin luvassa vielä ennen jouluakin... Mulla on sunnuntaina eka julkinen tanssiesiintyminen! Syyskuussahan aloitin uuden harrastuksen, Itämaisen tanssin. Eli kansankielellä napatanssin. Se on kuulkaas maailman paras harrastus, olen ihan totaalisen hurahtanut siihen. ^_^ Nyt tosiaan on sitten meidän tanssikoulun joulujuhla, ja meillä on esiintyminen. Jännittää jo! Koska olen niin megainnoissani tästä harrastuksesta, ehkä tulevaisuudessa omistan kokonaisen viestin sille ;)



Itsenäisyyspäivää edeltävän maanantain pidän vapaata töistä, niin saan rauhassa leipoa ja valmistaa kotia joulua varten. Sekä tietysti kerätä energiaa.. 9. päivä (taas kerran) räjähtää, kun meidän firma pääsee irti pikkujoulujen merkeissä. Viime vuonnahan missasin tämän Vuoden Tapahtuman kun oltiin juuri tekemässä muuttoa. Mutta nyt en missaa ;) Meillä on teemana 20-ja 30-luku. Ihmiset on innoissaan hankkineet teemaan sopivia pukuja.. itseltänihän löytyy vaatekaapista mekko, josta ei menneiden aikojen Hollywood-glamouria puutu. Sen täydennän pitkillä mustilla satiinihanskoilla, hiuskoristeella, helmillä ja isolla höyhenpuuhkalla. Toivotaan että vauhdikkaasta menosta jää käteen myös muutama hyvä (julkaisukelpoinen) kuva :)



Palaan asiaan lähiaikoina. Vaikka muutamalla kuvamaistiaisella ;)

Tekohengitystä Syksyn kunniaksi

Huomenta. Tämä blogi onkin jäänyt taidokkaasti taas taka-alalle, ja nyt koitan sitten antaa tekohengitystä. Koitan jaksaa ja muistaa kirjoittaa tänne useammin.

Edellisen kirjoituksen jälkeen käytiin vähän Maltalla malttamassa, kesä tuli, kesäloma oli ja meni, kesä meni, syksy tulossa, paras ystävä meni naimisiin, olin bestman heille, ja nyt sitten.. no, nyt odotellaan firman 25-vuotispäiviä, erään toisen kaverin häitä, syksyä ja joulua.. ja tietysti ensi kesää. Mutta ensin nautitaan syksystä!

Mä sitten pidän syksystä. Tykkään siitä kirpeydestä joka tervehtii aamulla ovesta ulos astuessa. Tykkään niistä kirkkaista väreistä joita alkaa löytyä luonnosta. Ja erityisesti tykkään niistä pimeistä ja sateisista illoista, jolloin ei tarvitse lähteä mihinkään, vaan voi olla kotona, huovan alla, juoda teetä ja polttaa kynttilöitä sekä rauhassa uppoutua johkin hyvän kirjan maailmaan.

Syksy on myös säilönnän aikaa. Niskat on vieläkin jumissa projektista nimeltä "mansikoiden säilöntä pilkottuina pakkaseen". Aika huono nimi sillä, mutta lopputuloksena on kuitenkin monen monta pientä purnukkaa pakkasessa, joista jokainen on täynnä pilkottuja mansikoita. Pakkasessa on myös isot kasat karviaisia, ne on matkamuistoja reissulta vanhempien luokse. Niistä sitten pitäisi kehtittää jotain hyvää ja hyödyllistä. Ajattelin jopa karviaschutneytä, tai marenkipiirakkaa.

Kaksi ystävääni tosiaan meni naimisiin tuossa viime viikonloppuna, ja minä toimin heille bestmanina. Koko juhla sujui ainakin mun mielestä tosi hienosti, ja ilmeisesti myös hääpari ja vieraat viihtyivät. Omista hääsuunnitelmista ja järjestelyistä voin päivittää sen verran että kutsut on jo valmiit. Tehtiin ne mukavalla naisporukalla eräänä kauniina kesäisenä sunnuntai-iltana, kera punaviinin ja grilliherkkujen (miehet kun eivät halunneet osallistua askarteluun, niin saivat sitten grillata meille askartelijoille herkkuja). Oli mukava ilta.

Niin joo.. onhan mulle tosiaan se hääpukukin jo :D

Kevät!

Maaauuuu!!

Kevään tulo iski tähänkin kisuliin rankasti. Aurinko, lumen alta pilkistävä maa, vesisade, tippuvat räystäät, kaikki nämä nostavat fiilistä päivittäin. Ja varmin merkki kevään tulosta on mun synttärit. Ne pitävät tiukasti paikkansa kalenterissa. Joskus päivä on ollut aurinkoinen ja keväinen, joskus kylmä ja lumisateinen. Pääasia varmaan että itse on aurinkoinen :)

Synttäreiden aikaan on myös hyvä alkaa odottamaan pääsiäistä. Tänä vuonna olen jostain syystä erityisen innostunut pääsiäisen tulosta. Ehkä se johtuu siitä, että joulu vietettiin poissa kotoa, palmun alla, ja joulun alla tehtiin muuttoa. En siis saanut askarrella ja leipoa ja hössöttää jouluntuloa. Pääsiäisestä on tullut mulle nyt sitten varajoulu :) Rairai-ruohoa on pakko kasvattaa, ja koristella kasvanut ruoho pienillä tipukoristeilla. Tahdon myös tehdä suklaamunista ihanan pääsiäispesän, josta riittää meille molemmille herkuteltavaa. Kauheasti olen koittanut keksiä pääsiäiseksi jotain tyypillistä syötävää, mutta kun en mämmistä ja pashasta ja lampaasta innostu. Mutta ehkä kokkaillaan yhdessä jotain erikoisempaa kanaruokaa tai kalkkunaa. Kyllä mä vielä jotain keksin.

Pääsiäisenä on myös miehen suuresti odottama American Car Show. Minä kilttinä avovaimokkeena lähden sinne hänen kanssaan, vaikken autoista mitään ymmärräkkään. Mutta hänelle se tuo kevään, niin toki sen kokemuksen hänelle taas suon. Mukava päivä yhdessä, mikäs sen parempi.

Mutta ensin tosiaan juhlitaan mun synttärit! Lauantaina on siis virallinen päivä, ja sitä juhlistetaan juhla-aterialla sekä teatterireisulla. Odotan näitä tapahtumia innolla, mutta en sitä vanhenemista. Hui ;)

Kevättä odottaessa..

Tammikuu hurahti ohi mukavan nopeasti. Ensimmäiset kevätauringon säteet huomioin innostuneella hihkunnalla ja kodin siivouksella. Yleensä en kevästää kauheasti välitä, mutta nyt odotan sitä innolla. En oikein osaa edes sanoa että miksi.. ehkä odotan innolla elämänmuutosten seurauksia: energiaa, laihtumista, yhdessäoloa, hyvää oloa.

Voisin hieman päivitellä meitin hääsuunnittelukuulumisiakin. Kirkko tuli tosiaan varattua. Muita varauksia ei ollutkaan juuri tuolle päivälle, saatiin ite päättää kellonaikakin. Päätettiin että aloitetaan klo 14. Saatiin myös se meitin havittelema morsiusmessu, eli normaalin vihkimisen lisäksi on enemmän virsiä, papin saarnaa sekä ehtoollinen. Itse en ole käynyt ehtoollisella sitten omien rippijuhlieni, eli vuoden 2000. Hieman pelottaa, koska kirkot ja häät aina itkettää mua. Olen jo valmiiks pelänny sitä vihkimistilannetta, että itken itteni kuiviin, ja nyt kun sitten tämä morsiusmessu varmaan kestää pari tuntia, niin mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu :D Mutta ehkä selviän jopa paremmin, on aikaa rauhottua, ja kuunnella papin puhetta, elää siinä tilanteessa.

Yhtenä viikonloppuna käytiin sulhaseni ja ystäväpariskunnan kanssa Helsingin Wanhan Sataman Mennään Naimisiin! –messuillakin.  Olin siellä morsiammen, mutta myös kaason ja bestmanin roolissa. Tämä ystäväpariskunta jonka kanssa siellä pyörittiin on menossa tänä kesänä naimisiin, ja heille tosiaan olen BestKaasona. Heistä myös sulhanen toimii minun kaasonani.. tämä asettelu aiheutti paljon hämmennystä ja huvittuneita ilmeitä messuilla, kun puhuttiin kaikki sulhasista ja morsiammista ja kaasoista ja bestmaneista ristiin :D Messut olivat itsessään jo hieno tapahtuma muotinäytöksineen ja tietoiskuineen, ja näytteilleasettajatkin olivat mukavia ja yhteistyöhaluisia. Lisäksi meistä oli tosi mukava hengailla rakkaiden ystävien kanssa; niinpä messujen loputtua suunnattiinkin keskustaan syömään hyvin ja jatkamaan rentoa iltaan. Kotiin päästiin vasta yhdentoista jälkeen. Mutta oli todella kivaa!

Paljon käytännöllista asiaakin jäi messuilta käteen. Löydettiin just meille sopiva pitopalvelu! Enempää en siitä kerro, koska kyseessä on erikoinen ratkaisu, ja tahdon sen olevan vieraille yllätys ;) häämatkakohdekkin löydettiin, mutta ei siitäkään sen enempää. Ilmassa on paljon ideoita ja ajatuksia, mutta ei niistä sen enempää. En tahdo paljastaa kaikkea etukäteen.  Mutta sen verran voin mainita, että hyvin meitin näköiset juhlat on tulossa. Nyt haussa on se täydellinen juhlapaikka.. Kauheesti olen lähetelly sähköposteja, katotaan tärppääkö helpolla. Tahdotaan sellainen paikka missä mahtuu tanssimaan, ja missä saisi sitten jorailla pitkälle aamuyöhön.  Ainakin vielä jaksan uskoa että sellainen paikka löytyy :)

Kirkko käytiin varaamassa romanttisesti miehen kanssa yhdessä. Olisihan sen voinut soittamallakin varata, mutta haluttiin käydä yhdessä. Sieltä kun sitten käveltiin kotiin alkoi suunnittelut. Mies innostui jo viikonloppuna siitä pitopalvelusta aivan mielettömästi, ja sen takia sitten kirkon varaamisen jälkeen kotona väännettiinkin kokoon meitin budjetti. Ja laskettiin että meillä on myös varaa siihen. Viikonloppuna olis nyt sitten jossain välissä tarkoitus tehdä alustava vieraslista, että saadaan tarkempi kuva siitä minkäkokoinen juhlapaikka tarvitaan.

Meitin häät tulee luultavimmin rikkomaan monen monta etikettiä. Jätän kutsumatta ison kasan ihmisiä joita etiketin mukaan pitäisi kutsua, ja perinteet muutenkin lentää aika huolella romukoppaan. Mutta kun kyseessä on meitin häät, halutaan että ne myös näyttää meiltä. Ja vieraista sen verran, että totuus on se, että jokaisesta henkilöstä täytyy maksaa erikseen. Enkä halua maksaa sellaisista ihmisistä joista en pidä, tai en ole tavannut. Tahdon paikalle vain tuttuja, rakkaita ihmisiä jakamaan tärkeän päivän.

Valitettavasti toi etiketin rikkominen koskee myös lapsia. Niitä en juhliini kutsu, enkä suostu asiasta edes keskustelemaan. Uskoisin, että ne ystävämme, joilla jo on jälkikasvua, ymmärtävät tilanteen: Jo pelkkä morsiusmessu kestää useamman tunnin, ja se on monelle lapselle todella pitkä ja puuduttava aika. Lisäksi tarkoitus on juhlia yhdessä ja rennosti, ilman huolta siitä mitä lapselle voi tarjota, mitä sen kanssa tehdä ja koska viedä nukkumaan. Tarjoamme siis myös vapaaillan vanhemmille. Ja tuo pitopalvelu, mistä tuolla vihjailin, tekee sellaista sapuskaa mitä ei kannata lapsille tarjota. Ja jos meitin kavereissa on sellaisia ihmisiä, jotka tätä meidän valintaamme ei arvosta, niin saavat sitten jäädä kotiin lastensa kanssa. Se on tosiaan niin yksinkertaista :)

Että näin. Halit ja halaus! :P